Dopingin vastainen työ

Suomen eläinsuojelulain 9§ mukaan: “Eläimen suorituskyvyn keinotekoinen kohottaminen, alentaminen tai ylläpitäminen lääkkeillä taikka muilla vastaavilla aineilla tai valmisteilla on kielletty.”

Greyhoundit ja whippetit ovat koiramaailman pikajuoksu-atleetteja, urheilukoiria. Ratajuoksu edellyttää voimaa, ketteryyttä ja nopeaa reaktiokykyä. Kaikessa urheilussa on loukkaantumisen ja tapaturman syntymisen vaara. Loukkaantumisriski kasvaa, jos koiran suorituskyky on sairauden, vamman tai jonkun muun syyn vuoksi heikentynyt.

Virallisissa kilpailuissa eläinlääkäri tarkastaa koirat ja vain hyväkuntoiset ja terveet yksilöt saavat osallistua. Sairasta, toipilasta tai loukkaantunutta koiraa ei saa juoksuttaa harjoituksissa tai epävirallisissakaan kilpailuissa, sillä voimakas fyysinen rasitus lievimmillään hidastaa vamman/sairauden paranemista ja pahimmillaan voi jopa aiheuttaa koiran vakavan sairastumisen. Sairaalle tai loukkaantuneelle eläimelle on hankittava riittävä hoito ja lääkitys.

Laki kieltää sekä positiivisen (suorituskykyä nostavan), että negatiivisen (suorituskykyä alentavan) dopingin ja lisäksi suorituskyvyn keinotekoisen ylläpidon. GRL:n ratajuoksusäännöissä täsmennetään lain antamaa kieltoa (kohta 4.8 Doping).

Dopingvalvonta GRL:n alaisissa kilpailuissa

Koska eläinsuojelulaki kieltää eläimen suorituskyvyn keinotekoisen kohottamisen, alentamisen ja ylläpidon, on Greyhound Racing Liiton valvottava tämän lain noudattamista sen alaisissa kilpailutapahtumissa. GRL:lla on edustaja valtakunnallisessa Eläinkilpailujen Antidopingtoimikunnassa (EKADT). EKADT:ssä on seuraavien tahojen edustus: Suomen Hippos (raviurheilu), Suomen Ratsastajainliitto (ratsastuskilpailut), Suomen Kennelliitto (koiratapahtumat), Greyhound Racing Liitto, Suomen Eläinsuojeluyhdistys, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Suomen Eläinlääkäripraktikot, Paliskuntain Yhdistys (porokilpailut) sekä laboratorion edustaja. EKADT käsittelee jokaisen positiivisen tapauksen, koski se sitten mitä eläinlajia tahansa. EKADT antaa lausunnon rikkomuksesta ja ko. järjestön hallitus päättää lausunnon pohjalta mahdollisista rangaistustoimista.

GRL:n alaisissa kilpailuissa otetaan dopingnäytteitä (virtsanäytteitä) mm. tiettyjen kilpailujen voittajista (klassikkokilpailut), rataennätyksen juoksevasta koirasta, sattumanvaraisena seulontana (arvotut näytteet), dopingepäilyn perusteella tai hallituksen, tuomariston tai eläinlääkärin päätöksellä. Sattumanvaraisten näytteiden arvonnan suorittaa GRL:n valtuuttama ulkopuolinen taho ja arvonta tapahtuu ennen kilpailukauden alkua. Arvonnan alaisina ovat kaikki viralliseen kilpailulähtöön osallistuvat koirat sekä virallisen trialin juoksevat koirat ja soolokoejuoksijat. Tieto arvonnan tuloksista toimitetaan radoille sinetöidyissä kirjekuorissa. Jokaiselle kilpailupäivälle on oma kirjekuorensa, joka avataan kilpailupäivän aamuna rataeläinlääkärin ja kilpailun järjestävän kerhon valtuuttaman dopingvalvojan läsnä ollessa.

Käytännössä mikä tahansa koira, minä tahansa kilpailupäivänä voi joutua dopingtestiin. Kannattaa siis asennoitua jokaiseen kilpailupäivään siten, että tänään sinun koirasi joutuu testiin. Lue säännöt ja oheiskirjoitukset, noudata ohjeita ja kysy aina, jos olet epävarma. Opeta koirasi jo nuorena näytteenottoon. Vaivaton näytteenotto säästää sekä kilpailuttajan, että näytteen ottajan aikaa ja hermoja.

Näytteenotto ja sinetöinti käytännössä

Koiran omistajalle tai kilpailuttajalle (vastuuhenkilölle) ilmoitetaan henkilökohtaisesti dopingnäytteenotosta ja mitä koiraa näytteenotto koskee. Hänelle osoitetaan näytteenottoa valvova henkilö ja sovitaan näytteenoton käytännön järjestelyistä. Valvovana henkilönä toimii kilpailujen järjestäjien valtuuttama dopingvalvoja. Dopingvalvojan tulee olla henkilö, joka ei kuulu koiran omistajan talouteen eikä ole koiran kasvattaja, valmentaja tai muullakaan tavalla jäävi. Näytteenotosta kieltäytyminen tulkitaan automaattisesti dopingiin syyllistymiseksi.

Odotusaikana koiran vastuuhenkilö on vastuussa koirastaan ja sen valvonnasta ja siitä mitä koiralle juotetaan tai syötetään. Näytteenotto voidaan suorittaa joko ennen kilpailulähtöä tai kilpailulähdön jälkeen riippuen siitä, onko testattava koira tiedossa ennen kilpailulähtöä (arvotut näytteet) vai ei. Kilpailulähdön jälkeen otettavat näytteet pyritään ottamaan mahdollisimman nopeasti koiran tultua radalta. Näin on suositeltavaa toimia, koska radalta tullessaan moni koira virtsaa heti mutta sen jälkeen seuraavaa virtsaa voidaan joutua odottamaan kauankin. Mitä nopeammin näytteen saa otettua, sen jouhevampi koko näytteenottoprosessi on kaikille osapuolille.

Näytteenoton aluksi koiran vastuuhenkilö pukee kertakäyttöiset suojakäsineet käteensä ja valitsee kaksi näytteenkeruuastiaa ja tarkistaa, että niiden pakkaus on ehjä. Koiran vastuuhenkilö saa valita haluamansa purkit radalla olevasta purkkivalikoimasta. Näytteenoton valvoja pukee suojakäsineet, jotta hän keruun aikana voi käsitellä näytepurkkia. Koiran vastuuhenkilö kerää näytteen dopingvalvojan tai rataeläinlääkärin valvonnassa. Dopingnäytteeksi kerätään noin puoli desilitraa virtsaa puhtaaseen, dopingnäytteen keräystä varten steriloituun astiaan koiran virtsatessa spontaanisti. Kerätystä näytteestä osa jaetaan toiseen näyteastiaan, molemmat astiat sinetöidään ja merkitään koodinumeroin koiran vastuuhenkilön ja dopingvalvojan valvonnassa. Näytteen sinetöinnin jälkeen näytettä säilytetään lukittavassa paikassa sen lähetykseen saakka.

Jos keruu joudutaan keskeyttämään tai näytettä ei voida sinetöidä välittömästi näytteenoton jälkeen, viedään näyte lukittavaan säilytyspaikkaan. Säilytykseen luovutettaessa näyteastia sinetöidään teipillä ja merkitään koiran vastuuhenkilön nimellä tai muulla hänen valitsemallaan tunnisteella.

Näytteenoton päätyttyä astiat suljetaan laboratoriolähetteen kanssa musta-keltaraitaiseen näytteiden lähetyspakkaukseen. Laboratoriolähetteestä ei saa ilmetä koiran tai sen vastuuhenkilön tunnistetietoja vaan siihen merkitään ainoastaan näytteiden sinetöintinumerot, päiväys ja tutkimuksen laskutus- ja vastausosoitteet. Näytteiden sinetöinnin yhteydessä laaditaan näytteenottopöytäkirja, jonka allekirjoittavat koiran vastuuhenkilö ja näytteenoton valvoja. Koiran vastuuhenkilön velvollisuutena on ilmoittaa koiralle mahdollisesti annetut lääkeaineet tai muut vastaavat tuotteet/aineet.

Jokainen keruuseen ja sinetöintiin osallistunut henkilö hyväksyy allekirjoituksellaan näytteenoton ja takaa, että näytteenotto on tapahtunut asianmukaisesti ja että laboratorioon lähetetty näyte on juuri siitä koirasta mistä pitääkin. Mikäli joku asianosaisista on jossain vaiheessa epävarma toiminnan virheettömyydestä, on hänen huomautettava asiasta, perusteltava väitteensä ja mahdollisesti vaadittava näytteenoton uusimista. Sinetöinnin ja allekirjoittamisen jälkeen ei näytteenoton oikeellisuutta voi kiistää

Seuraamukset, jos näytetulos todetaan positiiviseksi

Jos koirasta otetussa virtsanäytteessä todetaan mitattava pitoisuus jotain lääkeainetta tai kemiallista valmistetta, tiedotetaan asiasta kilpailun järjestäjän valtuuttaman dopingvalvojan, rataeläinlääkärin tai EKADT:n GRL:n edustajan toimesta koiran vastuuhenkilölle. Koiran vastuuhenkilöltä pyydetään kirjallista selvitystä asiaan ja tälle annetaan mahdollisuus tutkituttaa B-näyte omalla kustannuksellaan. Jos B-näytekin todetaan positiiviseksi tai jos koiran vastuuhenkilö ei käytä oikeuttaan tutkituttaa B-näytettä, tulkitaan dopingia tapahtuneen ja asia käsitellään GRL:n hallituksessa ja EKADT:ssä. EKADT antaa lausuntonsa asiassa ja GRL:n hallitus päättää kurinpitotoimista ja rangaistuksesta.

Koiran lääkitsemisen aiheuttamista varoajoista

Yleisimpien, lievien sairauksien ja vammojen hoitoon määrätään yleensä muutaman päivän – parin viikon lääkekuuri. GRL:n kilpailusääntöihin on kirjattu koiralle annetun lääkityksen jälkeisiä ohjeellisia vähimmäisvaroaikoja. Lääkityksen päättymisen jälkeen koira ei saa kilpailla ennen kuin lääkityksen lopettamisesta on kulunut sääntöjen määräämä vähimmäisvaroaika. Varoajan noudattamatta jättäminen katsotaan sääntörikkomukseksi. Ohjeellisten vähimmäisvaroaikojen tarkoituksena on taata koiralle riittävän pitkä toipilasaika ja auttaa omistajaa noudattamaan eläinsuojelulakia. Säännöt kuitenkin painottavat, että varoaikojen noudattaminen ei ole itsetarkoitus. Ensiarvoisen tärkeää on, että vaikka lääkityksen vaatima varoaika olisikin umpeutunut, on kilpailuihin osallistuvan koiran oltava sairaudestaan/vammastaan täysin toipunut ja kilpailukelpoisessa kunnossa. Jos koira tarvitsee jatkuvaa lääkitystä (epilepsia, diabetes, hormonitoiminnan vajaus tms.) se ei voi osallistua juoksukilpailuihin. Poikkeuksena tähän on koiran pannus- silmäsairaus, kts. alla.

Varoajallisiin lääkeaineisiin eivät kuulu esim. eläimille tarkoitetut lisäravinteina käytettävät vitamiini- ja hivenainevalmisteet, rasvahappovalmisteet, aminohappovalmisteet sekä palautusjuomat kunhan ko. tuotteet eivät sisällä sellaisia ainesosia, mitkä saattavat suoraan vaikuttaa koiran suorituskykyyn. Tällaisia kiellettyjä ainesosia ovat esim. kofeiini, suklaa, kaakao, anaboliset steroidit, valeriaana, guarana. Lisäravinteilla ei pääsääntöisesti ole varoaikaa, mutta erityisesti jos kilpakoiralle antaa sellaisia tuotteita, mitä ei ole tarkoitettu ensisijaisesti koirille, kuten ihmisille tarkoitetut luontaistuotteet, on syytä hyvin tarkkaan selvittää, mitä tuote sisältää. Ihmisille tarkoitetuissa esim. kehonrakentajien käyttämissä lisäravinteissa saattaa esiintyä epäpuhtauksia kuten raskasmetalleja tai steroideja.

Yleisimpien lääkeaineiden ohjeellisia varoaikoja

Huomio alla olevien pitkävaikutteisten lääkeaineiden pidemmät varoajat.

Tavallisimmat yksi tai kaksi kertaa päivässä suun kautta tai injektiona annosteltavat kipulääkkeet ja tulehduskipulääkkeet sekä suun kautta ja injektiona annettavat kortisonit (kortikosteroidit): varoaika 12 vrk

Opioidiryhmän kipulääkkeet (esim. metadoni, tramadoli, buprenorfiini, morfiini, fentanyyli) sekä yleisanestesiaan käytettävät lääkeaineet (esim. propofoli, inhalaatioanesteetit, ketamiini): varoaika 12 vrk

Tavallisimmat yksi, kaksi tai kolme kertaa päivässä suun kautta annosteltavat muuhun kuin kivunlievitykseen käytettävät lääkkeet, esim. yleisimmät antibioottilääkkeet: varoaika 4 vrk

Paikallisesti silmiin, korviin tai iholle annosteltavat, antibioottia ja/tai kortisonia ja/tai kipua lievittävää lääkettä sisältävät valmisteet: varoaika 4 vrk

Kerta-annoksena annetut rauhoitusaineet tai paikallispuudutteet: varoaika 4 vrk

Loislääkkeet: varoaika 4 vrk

Rokotteet: varoaika 10 vrk

Merkittävästi poikkeavat varoajat

Tietyt lääkkeet poistuvat elimistöstä erittäin hitaasti ja näiden lääkeaineiden annon jälkeen lääkejäämiä saattaa löytyä virtsa- tai verinäytteestä huomattavan pitkiä aikoja. Tällaisia lääkeaineita ovat kirjoitushetkellä mm. seuraavat koirille rekisteröidyt lääkeaineet:

Pitkävaikutteinen injektiona annettava kortisoni metyyliprednisoloniasetaatti (kauppanimi Depo-Medrol): varoaika 35 vrk (5 vkoa)

Pitkävaikutteinen injektiona annettava kefalosporiini-ryhmään kuuluva antibiootti kefovesiini (kauppanimi Convenia): varoaika 35 vrk (5 vkoa)

Pitkävaikutteinen suun kautta annettava tulehduskipulääke mavakoksibi (kauppanimi Trocoxil): varoaika 1 vuosi (365 vrk)

Koira, jolla pannus-silmäsairaus

Koiraa, jolla eläinlääkäri on todennut pannus-silmäsairauden, saa lääkitä siklosporiini-silmätipoilla ilman varoaikaa. Koirasta on rataeläinlääkärille esitettävä hoitavan eläinlääkärin lausunto, josta käy ilmi tehty diagnoosi (pannus) sekä määrätty lääkitys. Jos koira tarvitsee kortisonia sisältävää lääkitystä, noudatetaan yllä olevia varoaikoja (paikallisesti 4 vrk, suun kautta tai injektiona 12 vrk).

On huomioitava, että paitsi varoaikojen noudattaminen niin myös varoajan umpeuduttua koiran kilpailukuntoisuuden arvioiminen on koiran kilpailuttajan vastuulla. Viime kädessä rataeläinlääkäri voi karsia koiran kilpailusta jos se ei ole hänen arvionsa mukaan riittävän toipunut vammasta tai sairaudesta tai koira ei muutoin ole täysissä sielun ja ruumiin voimissa.