Ratajuoksijaksi opettaminen

Ratajuoksijan opetus alkaa pennun ehdoilla alkaen jo pentulaatikossa mm. rättileikeikeillä. Pennun kanssa leikkiminen kannattaa kuitenkin lopettaa silloin, kun se on kaikkein mukavinta, ettei pentu pääse kyllästymään. Pienen pennun totuttaminen kaikkeen mahdolliseen toimintaan, hälinään ja muihin koiriin on tärkeätä, ettei radalla tarvitse enää ihmetellä eikä pelätä uusia ihmeellisiä asioita. Kaikki ratajuoksuharjoitukset tehdään ilman kuonokoppaa, jotta vieheen pystyy "tappamaan" !

Kiinnostus vieheeseen ja ajoharjoittelu

Ensimmäisenä askeleena opetuksessa on pennun mielenkiinnon herättäminen vieheeseen. Pennusta asti kannattaa leikkiä räteillä ja "riepotus" leluilla ja siten herätellään pennun kiinnostusta vieheeseen. Yleensä whippetit ovat vieheestä kiinnostuneita tai ainakin kiinnostuksen herättäminen on suhteellisen helppoa. Ajoharjoitukset aloitetaan vetämällä käsivieheellä ja / tai rätin avulla ihmiseltä ihmiselle lyhyitä n. 30 m spurtteja niin, että koira ottaa vieheen suuhunsa ja "tappaa" sen. Yleensä whippet "tappaa" vieheen mutta löytyy myös koiria, jotka ajavat viehettä hyvin mutteivät kuitenkaan jostain syystä "tapa" viehettä. Kun koira ajaa viehettä tosissaan (ei vilkuile muualle ja on keskittynyt ajoon) voidaan aloittaa koppiharjoittelu.

Koppiharjoittelu

Koppiharjoittelu aloitetaan pitämällä koiraa kiinni kopin takaosassa ja samaan aikaan kopin edessä muutaman metrin päässä heilutetaan viehettä. Kun koira osoittaa huomanneensa ja kiinnostuneensa vieheestä lasketaan koira kopin läpi ja kehutaan, kun se on tarttunut vieheeseen. Tätä toistetaan muutamia kertoja kullakin harjoituskerralla. Kun kopin läpi lähteminen onnistuu niin, ettei koira aio kääntyä, voidaan seuraavalla harjoituskerralla lähettää niin, että etuveräjä suljetaan ja pidetään yhä koiraa takakautta kiinni. Asetetaan viehe vain muutaman metrin päähän kopin eteen, avataan veräjä ja lasketaan koira vieheen perään. Kun koira on vieheellä ovat kehut paikallaan. Hae aina koira vieheeltä sen sijaan, että huutaisit sen luoksesi. Muista myös ettet ole koirallesi vihainen vaikka kaikki ei sujukaan toiveittesi mukaan. Kun harjoitellaan niin, että etuveräjä on kiinni, niin herkät koirat voivat pelästyä kopin oven rämähdystä (varsinkin joskoira ei ole aiemmin tottunut yllättäviin ääniin). Tästä ei kannata lannistua, sillä pelko menee muutaman harjoituspäivän jälkeen ohitse. Kun tämäkin vaihe menee hyvin voidaan siirtyä suljetusta kopista harjoitteluun.

Tämä on vaativa vaihe, jossa moni nuori ja kokematon koira kääntyy kopissa jos ei kopin veräjää avata tarpeeksi nopeasti. Suljetusta kopista lähtemistä harjoitellessa toimitaan seuraavasti: laitetaan kopin etuveräjä kiinni ja viehe muutama metri kopin eteen, niin että koira näkee sen varmasti. Tämän jälkeen on toimittava nopeasti; koira koppiin, viehe liikkeelle ja heti koppi auki. Kopista lähtöä kannattaa harjoitella niin kauan, ettei kopissa kääntymistä tapahdu. Opetusvaiheessa koiraa ei saa koskaan ottaa takakautta kopista ulos, ettei koira opi että sieltäkin kautta pääsee ulos. Kun koira malttaa odottaa kopissa kääntymättä, voidaan ennen koejuoksuja harjoitella kopista lähtemistä niin, että annetaan koiran odottaa hieman kauemmin aikaa ennen veräjän aukaisemista, koska kilpailuissa kuitenkin koira joutuu hieman odottelemaan kopin sisällä.

Moottorivieheen perässä juokseminen

Tässä vaiheessa on tärkeää, että koira jo ajaa viehettä, "tappaa" sen, jää vieheelle sekä osaa lähteä kopista. Vasta näiden osa-alueiden hallinnan jälkeen kannattaa aloittaa moottorivieheen perässä harjoittelu esim. lyhyttä 30-50m suoraa vetämällä. "Tappo" pitää uskaltaa tehdä myös moottorivieheelle. Aluksi kannattaa vieheen pysähtyessä sulkea moottori, jottei ääni pelota nuorta koiraa liikaa.

Kaarrejuoksun opetus

Kaarrejuoksua kannattaa harjoitella sen takia, että koira oppii mahdollisimman aikaisin juoksemaan kaarteessa mahdollisimman sisällä. Kaarrejuoksua voidaan harjoitella esim. whirlingillä (Egun harjoittelualueella Otalammilla). Mutta kaarrejuoksua voidaan harjoitella myös radalla seuraavalla tavalla. Moottoriviehettä vedetään niin, että koira lähtee kaarteeseen ja juoksee kaarteen yli, eli juoksee vähän alle puoli kierrosta. Toimitaan näin, jotta vauhti on mahdollisimman hiljainen kaarteeseen mentäessä. Tällöin koiran on helpointa pitää itsensä kaarteen sisälaidassa. Kaarrejuoksua harjoitellaan niin kauan, kunnes kaarrejuoksu onnistuu kunnolla. Vähitellen voidaan laskea koira hieman kauempaa kaarteeseen ja taas kauempaa, kunnes koira lasketaan aivan suoran päästä vieheen perään. Tässä vaiheessa kaarrejuoksun pitäisi jo luonnistua.

Sprinttimatkan (280m) juokseminen

Koiran kypsyydestä riippuen n. 9kk- voi juoksuttaa 280 m kopista yksin. Tässä vaiheessa koiran pitäisi jo hallita juoksun eri osa-alueet.

Keskimatkan (480m) juokseminen

Koiran kunnosta ja kypsyydestä riippuen n.13kk tai vanhempana. Tässä ei kannata kiirehtiä, sillä jos keskenkuntoinen nuori koira joutuu maitohapoille ensimmäisessä 480m juoksussaan, niin se kyllä muistaa sen ja todennäköisesti tulee jatkossa "säästelemään" itseään, ts. juoksee hitaammin kuin pystyisi.

Koejuoksut

Ennen koejuoksuja on koira totutettava kuonokoppaan ja kilpailumantteliin. Ennen koejuoksuja kannattaa koiraa totutella toisten (mielellään hieman hitaampien) viehevarmojen koirien kanssa juoksemiseen. Ja vasta kun se osoittaa, ettei se ole kiinnostunut radalla toisista koirista, vaan ainoastaan vieheestä, niin silloin kannattaa koiralla juoksuttaa koejuoksut. Koiran kunnon täytyy olla niin hyvä, että se jaksaa juosta 480m niin ettei suurempaa hidastumista lopussa tapahdu.

Kiirehtimättä hyvä tulee

Missään vaiheessa ei kannata kiirehtiä liikaa, sillä toiset koirat kypsyvät nopeammin ja toiset voivat olla valmiita huomattavasti myöhemmin. Kunnollisen opetuksen ja tätä kautta viehevarman koiran tuominen radalle on kaikkien osapuolten kannalta järkevämpää kuin epävarman (milloin diskataan) koiran kanssa jännittäminen. Tulevia kilpailukausia on kuitenkin useita, sillä whippet voi juosta aivan hyvin vielä 8-vuotiaanakin kilpaa.

FYYSINEN VALMENNUS

Hyvä valmentaja

On utelias ja tiedonjanoinen

Osaa yhdistää tiedon ja maalaisjärjen

Oppii tehdyistä virheistä

Tuntee oman koiransa ja valmentaa sitä yksilönä

Ei rasita koiraansa liikaa (kyllästymis- ja loukkaantumisriski)

Fyysisen valmennuksen tavoitteet

Lihasvoiman, nopeuden ja kestävyyden kasvattaminen

Hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn parantaminen

Palautumisen nopeuttaminen sekä loukkaantumisriskin pienentäminen

Mahdollisista loukkaantumisista toipumisen nopeuttaminen

Vuosi voidaan jakaa karkeasti neljään jaksoon, jotka menevät jossain määrin päällekkäin

Peruskuntokausi

Talvella kävelylenkkejä, mäkivetoja (aloittaen loivista mäistä) kerran viikossa ja /tai lumihangessa juoksua (huom! kun pakkasta ei ole enempää kuin -5 , rasittaa muuten liikaa hengityselimistöä). Usean koiran kesken vapaana juoksua.

Siirtymäkausi

Keväällä 0-3kk ennen ensimmäistä kilpailua.

Koiran elimistön totuttaminen kilpailurasitukseen. Koostuu kävely- ja/tai pyörälenkeistä, vetoharjoituksista mäessä ja tasaisella sekä lihashuollosta.

Mäkivetoja 1krt viikossa. Siirtymäkauden lopulla mäkivedot jätetään pois ja keskitytään tasaisella vedettäviin vetoihin. Välillä vedot voi vetää käsivieheellä jolloin rasittavuus on suurempi ja välillä ihmiseltä ihmiselle jolloin yritys ei ole välttämättä 100%:a. Mäkivetojen loputtua ja lumien sulettua pyörälenkkejä hiekkateillä 2-3 km joka toinen tai kolmas päivä (ravilla). Vetoja 2-3 krt viikossa 3-5 vetoa 50-200m matkalla. 1-2 lepopäivää viikossa jolloin vain "pissatuslenkit".

Kilpailukausi

Kävelyä ja vetoja sekä lihashuoltoa. Kilpailupäivää ennen 1-2 päivää kevyitä kävelylenkkejä "virran" lisäämiseksi. Kilpailupäivän jälkeinen päivä lepoa ja lyhyet kävelylenkit. Jos kilpaillaan peräkkäisinä viikonloppuina ei kannata viikolla käydä radalla. Riittää esim. keskellä viikkoa lyhyet 50m-100m irroittelevat vedot tai vapaana juoksu. Jos kilpailujen välissä kahden viikon tauko voi käydä radalla väliviikolla 280m matkaa juoksuttamassa. Harjoituksissa ei kannata 480m:ä juoksuttaa kuin koejuoksuissa ja kerran ennen koejuoksuja jotta on varma että koira jaksaa juosta 480m:ä kunnolla läpi.

Lepokausi

Kilpailukauden jälkeen ja nartuilla kiiman aikoihin n. 1kk rauhallista kävelyä ja yhdessäoloa sekä "hauskanpitoa" ilman valmennusta. Ei kannata kuitenkaan tyystin unohtaa liikkumista. Tavalliset kävelylenkit riittävät.

Radoille paluu kiiman jälkeen

Omien kykyjensä saavuttaminen vie nartuilta kiiman jälkeen n. 3kk, jota ennen voi olla melko varma, että vauhtia puuttuu totutusta. Heti kiiman loppumisen jälkeen juokseminen voi vielä onnistua, mutta sitten alkavat yleensä vähitellen tulokset heikentyä. Maltti on valttia ja peruskuntoa kannattaa pitää yllä vaikkei radalla kävisikään. Kiiman jälkeen harjoitellaan kuten siirtymäkaudella. Kilpaileminen kannattaa aloittaa sprinttimatkalla, missä ei joudu vielä niin koville kuin keskimatkalla.

Psyykkinen "valmennus"

Psyykkisen "valmennuksen" lähtökohtana on koiran hyväntuulisen iloisena ja virkeänä pitäminen. Flegmaattinen koira ei yritä kaikkeansa radalla. Hyvän hoidon ja rakkauden lisäksi myös kaikenlaiset virikkeet pitävät koiran mielen virkeänä. Koiran pitää oppia mieltämään, että rata on mukava paikka, jossa ajetaan pupua takaa tosissaan ja kun se on tehty niin koiraan ollaan tyytyväisiä. Edelläolevasta johtuen fyysisesti rankimpien harjoitusten tuleekin tapahtua radan ulkopuolella, ettei radasta jää epämiellyttävää vaikutelmaa. Näin ei koira ala "säästelemään" itseään radalla vaan yrittää kilpailuissa kaikkensa. Pelkkä rautainen fyysinen kunto ei radalla kuitenkaan riitä, jos ei yritystä ja tahtoa toisen ohittamiseen ole.

(Voittamisen) ohittamisen opetus

Jotta koira oppii ohittamaan kilpakumppaninsa, sitä voidaan opettaa juoksemaan esim. lähtönopean varman juoksijan kanssa, jonka tiedetään hidastavan lopussa. Esim. veteraani-ikäiset koirat ovat todella hyviä harjoituskavereita ja itseluottamuksen kohottajia nuorille tulokkaille. Toiset koirat osaavat luonnostaan ohittaa vain sisälaidasta tai ulkolaidasta. Hitaan sisälaiturin kanssa voi yrittää opettaa sisälaitajuoksijaa ohittamaan myös ulkokautta. Kaikenlainen rohkaisu ja itseluottamuksen kohottaminen auttaa koiraa luottamaan omiin kykyihinsä ja lisää yritystä. Nuorta koiraa kannattaa pikkuhiljaa totutella vastuksen kovenemiseen. Kaikenlaista kyllästymistä tai edes kyllästymisen merkkejä pyritään ehkäisemään. Jos koira ei yritä radalla tosissaan ei rata ole sillä hetkellä sille oikea paikka. Tauko voi auttaa.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vammojen ennaltaehkäisyä ja jälkihoitoa

Aina ennen starttia ja vetoharjoittelua on muistettava tehdä lämmittelylenkki, jotta vältetään loukkaantumiset (viileällä ilmalla takki päällä). Startin ja vetoharjoittelujen jälkeen tehdään palautuslenkki ja annetaan vettä ja / tai palautusjuomaa. Helteellä pää ja tassut kastellaan - ei kuitenkaan kastella suuria lihaksia. Harjataan pehmeällä harjalla päivittäin, Kevyt hieronta ja venyttely viikoittain. Päivittäinen tarkastus ja vammojen huolto.

Kilpailupäivän ruokinta + lisäravinteet

Helposti sulavaa ruokaa esim. riisiä + kananmunaa aikaisin aamulla.

Elektrolyyttivalmisteen (esim. Nutrisal tai Betacel) ja palautusjuoman (esim. Recharge) käyttö kannattaa.