Onneksi olkoon uuden greyhoundisi johdosta. Olet tehnyt hyvän rotuvalinnan. Toivottavasti uusi koirasi ja yhteinen harrastuksenne tarjoaa sinulle monia onnen ja jännityksen hetkiä!

Pentuaika on greyhoundin elämässä ratkaisevan tärkeä vaihe, koska silloin rakennetaan perusta tulevalle juoksu-uralle. Juokseminen on greyhoundille kaikki kaikessa, sillä vain juostessaan se voi todella toteuttaa itseään. Toivottavasti myös sinun uusi pentusi tulee aikuiseksi vartuttuaan radalle – se tulisi, jos saisi itse päättää. Tämän oppaan tarkoitus on auttaa sinua luomaan koirallesi parhaat mahdolliset edellytykset terveeseen ja menestyksekkääseen aikuisuuteen, heti tärkeästä pentuajasta lähtien.

Lisää neuvoja ja ohjeita saat oman koirasi kasvattajalta, johon kannattaa pitää yhteyttä niin hyvissä kuin sinua huolestuttavissakin asioissa. Jos kasvattaja asuu toisella puolella Suomea, tai jopa toisessa maassa, löydät varmasti apua ja neuvoja myös paikallisesta greyhound-kerhosta. Paikalliskerhossa tutustut myös muihin greyhound-harrastajiin ja mennessäsi mukaan kerhon toimintaan pääset samalla syvemmälle jännittävään greyhoundien ja Greyhound Racingin maailmaan.

GREYHOUND ELI ENGLANNINVINTTIKOIRA

Greyhound on kotioloissa rauhallinen ja mukava kaveri. Se sopii hyvin myös lapsiperheeseen. Greyhound kiintyy koko sydämestään perheeseensä ja osoittaa sen hellyydenosoituksilla. Kotioloissa sohvalla pitkänään loikovaa, laiskaa koiraa on vaikea uskoa samaksi koiraksi, kuin mitä se on radalla vieheen perässä! On kuitenkin muistettava, että greyhound on perusluonteeltaan metsästäjä: kaikki karkuun juokseva kuten kissat ja jänikset kiinnostavat. Tästä syystä sekä koiran isosta koosta (nartut n. 64-69 cm ja 25-29 kg, urokset 68-74 cm ja 28-40 kg) johtuen sitä ei ole syytä antaa ulkoilutettavaksi aivan perheen pienimmille.

Greyhoundia voi, ja on syytä, pitää ulkona vapaana aivan pienestä pennusta alkaen. Se oppii tulemaan luokse kutsuttaessa, kun sen siihen tarpeeksi nuorena opettaa. Vapaana juokseminen on pennulle hyvin tärkeää tulevaa ratajuoksu-uraa ajatellen. Näin se oppii väistelemään mahdolliset ruuhkat ja sen koordinaatiokyky kehittyy. Ensimmäiset 6 kk ovat ratkaisevia greyhoundin kehityksessä, sillä tuona aikana se oppii juoksemisen taidon. Mutta, kuten jo aiemmin mainittiin, kyseessä on voimakkaan metsästysvietin omaava koira. Greyhound on näöllä saalistava, ja se ajaa saalistaan niin kauan kuin näkee sen. Näin ollen on syytä valita juoksumaasto huolella, kauaksi autoteistä ja jänisten suosimista paikoista. Vältä myös jäätikköä. Turvallisia juoksutuspaikkoja ovat esimerkiksi kangasmetsä, hiekkakuopat, laajat nurmi- ja hiekkakentät, suot sekä talvella järven jää, jos sen päällä on niin paljon lunta ettei pinta ole liukas. Vältä myös juoksuttamista liian isojen ja rajujen koirien kanssa. Greyhound on maailman nopein koira. Tästä syystä metsästysmatkat vaikeassa maastossa saattavat johtaa haavereihin. Antakaamme sen siis englantilaisten nummien puutteesta johtuen toteuttaa itseään radalla.

UUSI KOTI

Koiranpentu on uuteen kotiin tullessaan yleensä 2-3 kuukauden ikäinen. Se on aluksi ihmeissään uudesta paikasta ja ikävöi pentuekavereita ja emää. Tämän se saattaa osoittaa esimerkiksi itkemällä ja samasta syystä voi ruokakin aluksi maistua huonosti. Pentua ei kannata hakea uuteen kotiin pidemmän loman aikana, sillä silloin se tottuu siihen, että ihmiset ovat kotona. Näin ollen sen on vaikeampi oppia olemaan yksin loman loputtua. Viikonloppu riittää hyvin totutteluajaksi. Voit viedä etukäteen kasvattajalle tulevalta makuupaikalta esimerkiksi viltin, johon tutut hajut tarttuvat. Näin pentu saa mukaansa jotain tuttua ja turvallista, eikä ole niin ikävissään uudessa paikassa.

Koiran kannalta parasta olisi luoda sille heti tietyt rutiinit. Pysyvä, oma ruokailu- ja makuupaikka valitaan heti. Myös ruokailuajat on syytä pitää suurin piirtein samoina. Makuupaikka pitää rauhoittaa koiralle täydellisesti. Siellä sitä ei saa häiritä kesken unien. Pennulle on myös hyvä varata tarpeeksi virikkeitä: puruluita, vinku- ja pehmoleluja yms. Myös kuivuneet leivänkannikat sopivat tähän erinomaisesti, samoin kuin porkkanat. Näin ehkä saat pitää pöydänjalkasi pureskelemattomina, tai sitten et. Tässäkin suhteessa koirissa on paljon eroja; toiset eivät tee mitään pahaa, toiset taas pistävät hyrskynmyrskyn niiden muidenkin puolesta. Kaikki sähköjohdot kannattaa joka tapauksessa nostaa pienten hampaiden ulottumattomiin.

Tässä vaiheessa greyhoundin pentu ei tarvitse sen erikoisempaa hoitoa kuin muutkaan koirat. Annat vain ravitsevaa ruokaa, päivittäistä ulkoilua, paljon lepoa ja vielä enemmän rakkautta.

PENNUN RUOKINTA

Greyhoundin tulisi pentuna olla sopivan pyöreä; ei liian lihava, mutta ei laihakaan. Perussääntönä voisi pitää, että kylkiluut eivät näy, mutta kosketellessa tuntuvat. Seuraa koirasi raajoja ja jos havaitset taipumista, ota yhteyttä kasvattajaan keskustellaksesi ruokinnasta. Muutenkin kannattaa keskustella pennun ruokinnasta ja hoito-ohjeista kasvattajan kanssa ja myös luottaa hänen neuvoihinsa. Hän on käynyt monesti läpi samat vaiheet, joita sinä nyt käyt uuden koirasi kanssa.

Anna pennullesi ruokaa neljä kertaa päivässä noin kolmen kuukauden ikään saakka. Sen jälkeen kolme kertaa päivässä kuuden kuukauden ikäiseksi asti. Tämän jälkeen riittää kaksi kertaa päivässä.

Ruoaksi voit antaa esimerkiksi pennuille tarkoitettua kuivamuonaa (keskustele merkistä kasvattajan kanssa) ja lihaa suhteessa 50/50. Jos annat suurempia määriä lihaa tulee ruokaan lisätä kalkkia. Lihan sijasta/lisäksi voit välillä sekoittaa ruoan joukkoon jauhettua maksaa tai kalaa. Vältä maksan antamista liian usein (enintään kerran viikossa).

Vaihtelua ruokaan saat laittamalla joukkoon hiukan hyvin keitettyjä vihanneksia: esim. porkkanaa tai punajuurta, raejuustoa, kermaviiliä, kananmunaa. Makua ruokaan antaa loraus omega-3 öljyä. Jos koiran vatsa ei kestä, älä anna maitotuotteita. Muistathan, että koiran vatsa ei aina kestä suuria muutoksia ruokinnassa, joten älä vaihtele ruuan koostumusta päivittäin, vaan suorita vaihdokset asteittain.

Luiden antaminen tyydyttää koiran pureskelun tarvetta ja ehkäisee hammaskiven muodostumista. Greyhoundin hampaat keräävät herkästi hammaskiveä. Ajanvietteeksi greyhoundille sopivat parhaiten suurikokokoiset puruluut tai raa’at luut esim. naudan putkiluut tai polvilumpiot.

Pidä aina tarjolla raikasta vettä. Isossa kipossa vesi pysyy raikkaampana pitempään kuin pienessä. Aikuisen greyhoundin voi olla helpompaa syödä jonkin verran korotetulta tasolta, mutta pentu voi syödä lattian tasolla.

Greyhoundistasi tulee melko isokokoinen koira. Näin ollen se tarvitsee kasvun ja luuston tueksi ravitsevaa ruokaa, sekä oikeassa suhteessa vitamiineja ja hivenaineita. Jos annat pennullesi hyvää kuivamuonaa, se jo itsessään sisältää tarvittavan määrän kivennäisiä ja vitamiineja. Kotiruokaosuuden tasapainotukseen voit antaa erikseen vitamiineja ja/tai kalkkijauhetta. Keskustele ruokintaohjeista pentusi kasvattajan kanssa.

OPPIA IKÄ KAIKKI

Sisäsiistiksi opettaminen alkaa heti uuteen kotiin saapumisen jälkeen. Opeta pentu tekemään hätänsä suoraan ulos. Pennulle voi jättää sanomalehtipaperia lattialle päiväksi, kun se jää yksin, koska paperin päältä on helpompi korjata jätökset. On hyvä muistaa, että pentu tekee tarpeensa heti herättyään, syötyään sekä leikin lomassa, joten on hyvä ajoittaa ulkoilu näihin hetkiin. Kiitä pentuasi sen tehtyä tarpeensa ulos. Opeta koiraa heti pennusta alkaen antamaan itseään kutsuttaessa kiinni. Pentu kannattaa aluksi aina palkita vaikkapa herkullisella makupalalla, kun se tulee kutsusta luoksesi.

Pentua kannattaa myös heti alkaa totuttaa erilaisiin hoitotoimenpiteisiin. Tästä on myöhemmin varmasti hyötyä. Esimerkiksi kynsienleikkaus on syytä opetella jo nuorena. Kehu ja palkitse koiraa toimenpiteen jälkeen. Älä anna pennun luistaa kynsien leikkaamisesta, vaan tee päättäväisesti (mutta hellästi) loppuun asti mitä olit aloittanut. Jos kerran annat periksi ja lopetat kesken, seuraava kerta on vielä vaikeampi. Kynnet tulee leikata säännöllisesti viikon tai kahden välein. Varo leikkaamasta verta vuotavaan kynnen ytimeen.

Totuta koira myös jalkojen ja lihasten paineluun, tutkimiseen ja kosketteluun. Hampaat vaihtuvat 3-5 kuukauden iässä, tällöin on syytä tarkkailla, ettei vanha hammas estä uuden kiinnittymistä oikeaan paikkaan. Puhdista korvat vanulapulla, mutta varo työntämästä sitä liian syvälle korvaan.

Keskustele kasvattajasi kanssa siitä, milloin rokotat koiran. Muista, että rokotuksista pitää olla kirjalliset todistukset eläinlääkärin allekirjoituksella vahvistettuna. Normaalit rokotukset ovat: kolmen kuukauden iässä annettava kolmois- tai neloisrokote, joka sisältää suojan penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta ja parvovirusta vastaan. Neloisrokotteessa on lisäksi suoja kennelyskää vatsaan. Neljän kuukauden iässä annetaan vahvisterokote ja sen lisäksi rokote rabiesta eli raivotautia vastaan. Rokotusten tulee aina olla voimassa ja oma eläinlääkärisi antaa ohjeet siitä milloin rokotukset tulee uusia. Kysy kasvattajalta myös matokuurien antamisesta. Yleensä koirat madotetaan kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä.

LEIKKI ON PENNUN TYÖTÄ

Tulevaan ratajuoksu-uraan opettelu alkaa leikin varjolla pentuna, noin 4-6 kuukauden ikäisenä. Opetteluun kuuluu olennaisesti myös aiemmin mainittu hoitotoimenpiteisiin totuttelu. Näin koira osaa myöhemmin käyttäytyä eläinlääkäritarkastuksissa ja suhtautua luonnollisesti kilpailun yhteydessä tapahtuviin tarkastuksiin ja lämmittelyihin. Vieheeseen voi tässä iässä totutella varovasti jo kotona. Karvapalanen narun perässä käy tähän mainiosti. Säästäväisyys ja kärsivällisyys ovat kaiken A ja O. Tätä sinulle toistetaan tässä oppaassa varmaan kyllästymiseen asti, eikä suotta. Eli kotona tapahtuvaa vieheellä härnäämistä ei saa tapahtua liian usein. Koira ei saa kyllästyä siihen. Kun koira on kaikkein innostuneimmillaan, laitetaan viehe piiloon, pois näkyvistä. Sitä ei saa jättää lattialle lojumaan. Näin säilytetään koiran kiinnostus ja innostus. Kun koira jo ajaa karvanpalasta, voidaan viehe sitoa esim. ongenvapaan ja pyörittää vapaa eri kiertosuuntiin, mutta tätäkään leikkiä ei saa olla liikaa.

Yli kuuden kuukauden iässä voidaan pennulle vetää viehettä niin kutsutulla käsivieheellä siten, että pentu päästetään käsistä juoksemaan noin 10-50 metrin spurtti vieheen perään ja annetaan sen sitten “tappaa” saaliinsa. Tämä riittääkin tässä vaiheessa. Ratajuoksuun totuttelu vaatii pentuajalta paljon irrallaan oloa ja vapaana meuhkaamista. Se on todella tärkeää. Älä kuitenkaan vielä varsinaisesti treenaa tämän ikäistä pentua, se ei missään tapauksessa ole hyväksi. Anna sen juosta vapaana omien halujensa ja jaksamisensa mukaan. Se riittää.

TUTUSTUMINEN RATA-ALUEESEEN

Ratailmapiiriin tutustumisen voit aloittaa heti, kun rokotukset ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa sitä, että pentu tulee katselemaan menoa ja totuttelemaan ratahälinään, muihin koiriin ja ihmisiin. Tämä riittää pitkäksi aikaa. Varo väsyttämästä pentua radan reunalla. Lyhyt visiitti riittää.

Ensin pennun kanssa olet siis harjoitellut lyhyitä pätkiä käsivieheen ajamista. Pentusi ajaessa innolla ja varmasti käsiviehettä voit harkita seuraavaa vaihetta. 6-12 kuukauden ikäiselle pennulle voit kerran tai pari testata rataviehettä harjoituksissa korkeintaan 20-50 metriä suoralla matkalla, mutta ei vielä kaarteita tämän ikäiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että päästät koiran käsistäsi ohi menevän vieheen perään. Myös tässä pätee säästäväisyys, eli jos koirasi lähtee ensi yrittämällä vieheen perään, se riittää vuoden ikäiseksi. Monet innokkaat aloittelijat tekevät virheen aloittaessaan harjoittelun liian aikaisin ja liian rasittavasti. Tällöin koira palaa nopeasti loppuun tai pahimmassa tapauksessa loukkaantuu kasvun ollessa kesken. Eli ratatouhuun ja -tunnelmaan tutustuminen riittää alkuvaiheessa.

RATARUTIINIT TUTUKSI

Kun koirasi on 12-14 kuukauden ikäinen on aika alkaa harjoittelu tulevaa juoksu-uraa varten. Koirasi on tärkeää tottua kuonokoppaan. Se on yleensä koirille helppoa. Älä käytä koppaa aluksi pitkiä aikoja yhteen menoon. Totuta koira siihen, että kuonokoppa merkitsee radalle pääsyä. Aivan ensimmäisissä harjoitusvedoissa ei ole järkevää vielä käyttää kuonokoppaa, sillä se saattaa häiritä vieheen seuraamista. Kun koira on osoittanut seuraavansa viehettä, käytä sillä aina juostessa kuonokoppaa.

Seuraavana on vuorossa lähtökoppiin totuttelu. Lähtökoppia voi ensin kylmäharjoitella. Tarvitset avuksi toisen ihmisen, joka laskee koiran kopin läpi sinun luoksesi. Olet siis itse houkuttelemassa koiraa etuveräjän puolella veräjän ollessa auki. Ja taas kiitellään onnistuneesta suorituksesta. Kun tämä toimii, harjoitellaan kopista lähtö vieheen perään; laske koira avoimen kopin läpi vieheen perään. Tämän sujuessa, voi seuraavilla kerroilla sulkea etuveräjän, mutta pitää takaluukun vielä auki. Tällä tavalla voit varmistaa koiran pysyvän kopissa oikein päin. Jos ensimmäisellä yrittämällä paiskaat koirasi koppiin etuveräjän ollessa suljettuna, on vaarana, että se kääntyy kopissa ympäri. Sen jälkeen sitä on vaikeampaa saada oppimaan oikeaa ulostuloreittiä.

Kun lähtökoppi ja kuonokoppa ovat tuttuja koirallesi ja se on jo juossut suoraa, on aika harjoitella kaarrejuoksua. Kaarrejuoksua ei ole syytä harjoitella ennen kuin aikaisintaan 12-14 kuukauden iässä loukkaantumisriskin minimoimiseksi. Kaarretta harjoitellessa lähetetään koira ohi kiitävän vieheen perään lähellä kaarretta. Tee tämä myöhemmin uudestaan, mutta lähetä koira suoran puolivälistä. Tämän jälkeen on aika suorittaa ensimmäinen ratakierros kopista lähtien. Harjoituksissa on aina paikalla kokeneita harrastajia, jotka varmasti auttavat ensimmäisillä harjoituskerroilla, jos tunnet olosi epävarmaksi. Kannattaa mieluummin kysyä apua, kuin opettaa koiralle vääriä asioita.

Heti alusta alkaen on hyvä opetella lämmittelemään koira ennen starttia, vaikka kyseessä olisikin vain pieni koeluontoinen veto. Koskaan ei voi olla liian varovainen revähtymien suhteen. Samalla kun odotat omaa vuoroasi, liikuta koiraa ja pidä sillä kylmällä ja tuulisella ilmalla lämmittelymantteli yllä. Vastaavasti aurinkoisella säällä pidä koira varjossa, voit jopa kastella sitä hieman vatsan alta, nivusista ja päälaelta.

Kilpailuissa koirasi tulee ennemmin tai myöhemmin joutumaan dopingtestiin. Dopingtesti otetaan virtsasta. Joiltakin koirilta on näytettä vaikea saada, sillä purkkiin virtsaaminen on niille outo juttu. Myös tätä voi opetella jo pentuna (naapurien suureksi riemuksi). Odota, että koira alkaa virtsata ja laita purkki nopeasti alle. Kun koira ja omistaja ovat tottuneet näytteenottoon käy dopingtestaus kilpailupaikalla sujuvammin.

Ja vielä kertauksena tärkeimmät seikat: Älä hätiköi pennun opetuksen kanssa. Opeta asia kerrallaan ja pidä huoli, että koira on oppinut yhden vaiheen hyvin ennen kuin siirryt seuraavaan. Ole kärsivällinen. Jos pentu näyttää oppivan hitaasti, älä menetä malttiasi vaan etene pennun ehdoilla anna sille aikaa, kyllä se lopulta homman oppii.

Lisätietoa ja ajantasaiset, toimintaa ohjaavat säännöt löytyvät www.grl.fi.

ENSIN KOEJUOKSU

Ennen kuin koirasi pääsee kilpailemaan, sillä pitää olla takanaan hyväksytty soolokoejuoksu. Soolokoejuoksussa alle 5-vuotias greyhound juoksee radan keskimatkan kopista lähtien yksinään tuomarin valvonnassa. 5 vuotta täyttänyt greyhound voi juosta soolokokeen radan lyhyellä matkalla. Soolokokeessa koiralla on yllään kilpailumantteli sekä kuonokoppa.

Soolokokeen koira saa suorittaa aikaisintaan 14 kuukauden ikäisenä. Tämä on siis minimi-ikä! Monet koirat, erityisesti urokset, ovat liian kypsymättömiä ratajuoksuun vielä tässä iässä. 17-18 kuukautta on usein hyvä ikä aloittaa. Eli taas kärsivällisyyttä.

Käy koirasi kanssa harjoituksissa ennen koejuoksua. Erityisesti ryhmässä juoksemista kannattaa harjoitella, ennen kuin koiran ilmoittaa ensimmäiseen kilpastarttiin. Koejuoksu merkitsee Greyhound Racingissä samaa kuin teatterissa kenraaliharjoitus. Se on viimeinen katselmus ennen kisoja, ei harjoittelutilanne. Silloin pitää jo osata.

Soolokoejuoksun voi suorittaa harjoitusiltoina tai kilpailujen yhteydessä. Kilpailupäiville on ilmoittauduttava kilpailunjohtajalle. Ohjeet ilmoittautumiseen löydät Kilpailukutsusta, joka toimitetaan GRL:n jäsenille postitse ja on luettavissa GRL:n nettisivuilla www.grl.fi > Kilpaileminen > Kilpailukutsu. Koejuoksupöytäkirjan ja kilpailukirjan anomuksen saat etukäteen internetistä osoitteesta www.grl.fi > Kilpaileminen > Kilpailulomakkeet. Muistathan, että koiran tunnistemerkintä (siru) tarkistetaan koejuoksujen yhteydessä ja sen tulee olla selvästi luettavissa.

VALMENTAUTUMINEN ENSIMÄISELLE KILPAILUKAUDELLE

Ensimmäisellä kilpailukaudella koirasi saa juosta lähes pelkästään lahjoillaan ja monipuolisen pentuajan liikunnan tuomin pohjin. Se on kilpailut aloittaessaan vielä niin nuori, ettei kova treeni ole mielekästä. Ensimmäinen kausi kannattaa muutenkin ottaa varovasti, valita vain mielenkiintoiset kilpailut ja antaa koiralle tarpeeksi lepoa. Myös tässä tarvitaan kärsivällisyyttä; mieli kun palaisi taas radalle. Muista, että teillä on monta yhteistä kilpailuvuotta edessä!

Se, että koiraa ei tarvitse ensimmäiselle kilpakaudelle treenata, ei tarkoita, etteikö sitä pitäisi liikuttaa. Päinvastoin, niin sanottua sohvakoiraa ei radalle pidä tuoda. Ensimmäiselle kaudelle valmentautumiseksi riittää pääsääntöisesti normaali lenkitys ja runsas vapaana juoksuttaminen koiran omilla ehdoilla. Muista, että koira tarvitsee myös paljon lepoa. Normaali lenkitys tarkoittaa noin 3-5 km pituisia tai ajallisesti mitattuna noin tunnin kestäviä lenkkejä lähes päivittäin. Olisi ihanteellista, jos koira voisi olla tästä matkasta/ajasta mahdollisimman suuren osan irrallaan.

KILPAILUMATKALLE MUKAAN

Kun lähdet ensimmäiselle kilpailumatkalle, muista pakata mukaan ainakin kuonokoppa, lämmitysmantteli ja kilpailumanttelit. Jos sinulla ei vielä ole omia kilpailumantteleita selvitä hyvissä ajoin saatko sellaisen lainattua kasvattajalta tai kilpailupaikalta. Muista ottaa myös vesikuppi, vettä sekä kilpailusuorituksen jälkeen annettava ns. palautusjuoma. Lisäksi mukana pitää tietysti olla kilpailukirja ja rokotustodistukset.

On syytä varata matkaan myös ensiapupakkaus perustarpeineen: haavanpuhdistusainetta, pumpulia, koirien muovipohjainen sukka tai tavallinen sukka, jolloin tarvitset myös muovipussin (vaihtoehtona lasten kurahanska), sideharsoa, keitettyä vettä tai apteekin 0,9 % keittosuolaliuosta silmien hiekasta puhdistamiseen sekä kylmäpakkaus revähtymien ensihoitoon.

Kilpailuihin ei saa tuoda sairasta/toipilasta/lääkekuurilla olevaa koiraa. Tutustu huolella GRL:n dopingsääntöihin, jotka löydät kilpailukutsusta tai internetistä osoitteesta www.grl.fi.

JÄNNITYS TIIVISTYY, ENSIMMÄINEN KILPAILU

Vihdoinkin on koittanut teidän suuri päivänne: ensimmäinen kilpailu! On ehkä turha mainita, että tule ajoissa kilpailupaikalle, luultavasti olet siellä jo kahta tuntia ennen, mutta muista silti, että kilpailupaikalla on aina oltava viimeistään tuntia ennen kilpailun alkua. Koirasi on myös täyttänyt vähintään 15kk mikä on alaikäraja kilpailuun osallistumiselle.

Kun saavut kilpailupaikalle, mene ensimmäiseksi ilmoittautumaan toimistoon. Toimistoon sinun tulee antaa koirasi kilpailukirja sekä maksaa osallistumismaksu ja lisenssi. Voit maksaa osallistumismaksun myös etukäteen tilisiirtoa käyttäen. Ensimmäisenä kilpailupäivänä tulee toimistoon myös esittää kuitti maksetusta GRL:n sekä sen alaisen paikalliskerhon jäsenmaksusta. Toimistosta saat myös kilpailun käsiohjelman. Sen jälkeen on vuorossa eläinlääkärintarkastus. Eläinlääkäri tarkastaa kaikki kopista lähtevät koirat ennen starttia, muun muassa niiden lihakset ja varpaat. Tässä vaiheessa on hyötyä siitä, että koirasi on tottunut lihasten paineluun ja kosketteluun. Eläinlääkärin tarkastuksessa, sekä sinne jonotettaessa, täytyy koiralla olla kuonokoppa. Eläinlääkärin tarkastuksen yhteydessä on myös koirasi punnitus ja rokotusten tarkastus.

Eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen sinun kannattaa viedä koirasi lepäämään autoon. Varmista kuitenkin aurinkoisina päivinä, ettei auto kuumene liikaa. Ota koira autosta lämmittelemään noin 20 minuuttia ennen lähtönne esittelyä (kilpailun käsiohjelmassa esitetyt kellonajat kertovat lähdön starttihetken, esittely alkaa yleensä noin kuusi minuuttia ennen sitä). Pidä koira koko ajan ennen starttia pienessä liikkeessä, kävelytä sitä rauhallisesti. Älä kuitenkaan vielä tässä vaiheessa vie koiraasi liian lähelle rataa ettei se turhaan kuluta itseään nähdessään edeltäviä suorituksia.

Hyvissä ajoin heti edellisen startin jälkeen, siirry valmiiksi esittelyportin luo. Siitä siirrytään numerojärjestyksessä yleisön eteen esittelyyn, kun kuuluttaja antaa luvan. Koiralla pitää olla päällään sopivan kokoinen kuonokoppa ja lähtökopin mukainen numeromantteli, jotka tuomari tarkistaa ennen lähtöä. Lähtökopilla odota kopitusvuoroasi taustalla, lähettäjä kertoo koska on sinun vuorosi kopittaa. Kun lähtö on ohi, siirry muiden kilpailuttajien kanssa hakemaan koirasi kiinniottoalueelta, kun lähettäjä antaa siihen luvan.

Lähdön jälkeen on tarpeen suorittaa perusteellinen tarkastus koiralle. Tutki sen varpaiden välit ja tunnustele lihakset. Varpaiden tarkastuksen voit suorittaa samalla kun peset koirasi jalat (on tärkeää jäähdyttää ranteet ja kintereet). Suihkutus alentaa myös ruumiin lämpötilaa; normaali lämpö greyhoundilla on n. 37,5-38,5 astetta, radalle tullessa se nousee 39-40 asteeseen ja startin jälkeen lämpö saattaa nousta jopa 42 asteeseen! Pidä koiraa myös startin jälkeen pienessä liikkeessä; jälkiverryttely on ihan yhtä tärkeää, jopa tärkeämpää, kuin alkulämmittely, siihen olisi hyvä käyttää 20-30 minuuttia.

Jos uusi koirasi on narttu, sinun pitää huomioida kiima-ajat, jolloin koiraa ei saa kilpailuttaa. Älä tuo sitä edes rata-alueelle, koska se häiritsee urosten keskittymistä. Pidä koira pois radalta myös hieman kiima-ajan jälkeen, sillä jotkut nartut tulevat valeraskaaksi ja silloin ne ovat todella haluttomia juoksemaan. Valeraskauteen liittyy koiran kuvittelema synnytys (n. 11 viikkoa kiiman alusta). Tällöin nartun lantioseutu valmistautuu synnytykseen, kaikki lantion luiden siteet väljentyvät ja sillä saattaa esiintyä esimerkiksi maidon eritystä. Joskus tämä haluttomuus ja velttous kestää jopa kolme kuukautta. Opettele tuntemaan narttusi, sillä kiiman jälkeisen velttouden aikana kilpailuttaminen voi johtaa huonoihin suorituksiin, kyllästymiseen ja sitä kautta diskauksiin sekä tapaturmiin. Tila on hormonaalinen eikä sitä voida hoitaa lääkkeillä. Kiimansiirtoa harkitessasi, keskustele eläinlääkärin kanssa (mieluiten sellaisen, joka tuntee greyhoundit).

TUKENASI GRL

Suomessa greyhoundien ja whippettien ratajuoksu-urheilua kehittää itsenäinen, valtakunnallinen Greyhound Racing Liitto ry. GRL panostaa erityisesti ratojen turvallisuuteen sekä lajin kehittämiseen urheiluna. GRL:n kilpailuja juostaan kolmella hiekkapintaisella radalla; Oulussa, Tampereella ja Turussa. Kilpailujen järjestämisestä vastaavat GRL:n paikalliset jäsenkerhot.

Loppuvuodesta tai seuraavan vuoden alussa, kun kilpailukausi on ohi, järjestetään Greyhound Racing Gaala, jossa kuunnellaan mielenkiintoisia greyhound-aiheisia luentoja, keskustellaan harrastuksemme tulevaisuuteen liittyvistä asioista, ja palkitaan kilpailukauden menestyjät. GRL myös julkaisee kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Greyhoung Racing –lehteä, jonka kaikki GRL:n jäsenet saavat postin mukana kotiinsa.

Kilpailemiseen liittyviä ohjeita sekä ratajuoksusääntöjä on hyvä opiskella etukäteen Kilpailukutsusta.